Allekirjoittaneelle ja monelle muulle HF:ää Granin asemalta workkivalle tärkeä kapine Linukka (TL-922) oli alkanut enenevässä määrin lyödä läpi. Tilanne oli päässyt niin pahaksi, että naurettavalla 200W teholla räpsi jo. Kun hätä oli globaalissa maksimissaan, oli apukin onneksi lähellä.
Arto OH2JI ja Janne OH2HWH avasivat linukan ja paikansivat vian anodivirityskondensaattoriin. Valokaari oli sulattanut ilmaeristeisen säätökondensaattorin levyä ja tuottanut pahannäköistä möyhöä roottorin ja staattorin levyille. Valokaaren alkuperä johtui yhden roottorilevyn vääntymisestä ja siten alentuneesta ilmavälistä. Myös yhden staattorilevyn todettiin heiluvan kuin hammas snägärin jonon jälkeen! Vaurioitunutta nurkkaa hiottiin viilalla sen palauttamiseksi muotoonsa. Jälleenhopeointia ei suoritettu.
Sen sijaan staattorilevyn kiinnittämiseen piti käyttää tavallista järeämpää juotinta konkan rakenteen erinomaisen lämmönjohtavuuden ja suuren lämpökapasiteetin vuoksi. Kuvassa näkyvä kirvestä erehdyttävästi muistuttava työkalu on juotin mallia USSR. 5 ruplaa.
Tekniset speksit ovat kuitenkin herrasmiesmäisen hillityt. Lämpöä on 100W, mistä johtuen suuren lämpökapasiteetin lämmittämiseen menee kahvitauon verran. Termostaattia ei tarvita. Arto kertoi, että juottimeen on asennettu on nk. lämpömuisti; juotin muistaa lämpötilansa hyvän tovin mahdollistaen juotostyöt valtakunnan verkon ulottumattomissa.
Vanhan sanonnan mukaisesti kirves lyötiin kondensaattoriin.
Korjaustyö valmistui illalla, mitä seurasi tietysti koekuso. Bandi 15m, PY-aseman etelä-EU:n kuorosta ensimmäisellä läpi. Siirryttiin 20m:lle, jossa kaukoasemien kutsuminen tuotti jenkkejä. Myös epätietoinen englantilainen ja italialainen yrittivät tarjota kooliaan, ilmeisesti tiedostamatta olevansa Euroopan sisäpuolelta.
Saatiinpa N3AO:lta vielä kehuja signaalin laadusta ja voimakkuudesta. Siten korjaustyö voidaan todeta erittäin menestyksekkäästi ja lämmin kiitos osoittaa korjausteamille.
Kuvien copyright: Tommi OH1GJV
Arto OH2JI ja Janne OH2HWH avasivat linukan ja paikansivat vian anodivirityskondensaattoriin. Valokaari oli sulattanut ilmaeristeisen säätökondensaattorin levyä ja tuottanut pahannäköistä möyhöä roottorin ja staattorin levyille. Valokaaren alkuperä johtui yhden roottorilevyn vääntymisestä ja siten alentuneesta ilmavälistä. Myös yhden staattorilevyn todettiin heiluvan kuin hammas snägärin jonon jälkeen! Vaurioitunutta nurkkaa hiottiin viilalla sen palauttamiseksi muotoonsa. Jälleenhopeointia ei suoritettu.
Sen sijaan staattorilevyn kiinnittämiseen piti käyttää tavallista järeämpää juotinta konkan rakenteen erinomaisen lämmönjohtavuuden ja suuren lämpökapasiteetin vuoksi. Kuvassa näkyvä kirvestä erehdyttävästi muistuttava työkalu on juotin mallia USSR. 5 ruplaa.
Vanhan sanonnan mukaisesti kirves lyötiin kondensaattoriin.
Korjaustyö valmistui illalla, mitä seurasi tietysti koekuso. Bandi 15m, PY-aseman etelä-EU:n kuorosta ensimmäisellä läpi. Siirryttiin 20m:lle, jossa kaukoasemien kutsuminen tuotti jenkkejä. Myös epätietoinen englantilainen ja italialainen yrittivät tarjota kooliaan, ilmeisesti tiedostamatta olevansa Euroopan sisäpuolelta.
Saatiinpa N3AO:lta vielä kehuja signaalin laadusta ja voimakkuudesta. Siten korjaustyö voidaan todeta erittäin menestyksekkäästi ja lämmin kiitos osoittaa korjausteamille.
Kuvien copyright: Tommi OH1GJV
Comments
Post a Comment